Seuran tarvikevastaava, valmentaja tai joukkueenjohtaja huomaa usein vasta ottelupäivänä, ettei kotijoukkueen pallo kelpaa tuomaristolle. Kilpailupallojen hyväksynnät ja sarjakohtaiset vaatimukset ratkaisevat, millä pallolla ottelu pelataan. Nämä säännöt kannattaa tuntea ennen kuin seuran palloihin käytetään satoja euroja. Tämä artikkeli käy läpi, mitä FIBA-hyväksyntä tarkoittaa, miten koko ja paino vaihtelevat sarjoittain ja mitä hankinnassa kannattaa tarkistaa.
Lyhyesti: virallisessa ottelussa pallon pitää täyttää sarjan sääntöjen mukaiset mitat, painon ja pompun vaatimukset. Monessa sarjassa sen on lisäksi oltava hyväksytty malli. Sarjamääräykset kertovat, riittääkö ”FIBA Approved” -merkintä vai vaaditaanko tietty merkki ja malli.
Mitä FIBA-hyväksyntä käytännössä tarkoittaa
FIBA testaa pallomallit ennen kuin ne saavat hyväksyntämerkinnän. Testeissä mitataan ympärysmitta, paino, pyöreys, pompun korkeus ja pinnan kestävyys. Hyväksytyssä pallossa on painettuna FIBA:n logo ja teksti FIBA Approved. Pelkkä ”FIBA Size” tai ”Official Size” ei ole sama asia. Se kertoo vain koosta.
Koon 7 pallon ympärysmitta on FIBA:n sääntöjen mukaan 749-780 mm ja paino 567-650 g. Kokoa 6 käytetään naisten sarjoissa, ja se on selvästi pienempi ja kevyempi. Pomppu testataan pudottamalla pallo 1,8 metrin korkeudelta, jolloin sen pitää nousta noin 1,2-1,4 metriin. Kokenut tuomari tarkistaa tämän ennen ottelua samalla tavalla: pudottaa pallon ja katsoo pompun.
Hyväksyntä on mallikohtainen. Molten BG4500 ja BG5000 ovat FIBA-hyväksyttyjä kilpailupalloja, ja Molten on toiminut FIBA:n arvokisojen, kuten EuroBasketin ja MM-kisojen, virallisena pallona. Saman valmistajan halvempi harrastemalli ei silti automaattisesti ole hyväksytty, vaikka logo näyttäisi samalta.
Sarjakohtaiset vaatimukset Suomessa ja maailmalla
Suomen Koripalloliiton sarjoissa noudatetaan FIBA:n pelisääntöjä, ja sarjamääräykset tarkentavat pallon vaatimukset. Korisliigassa ja muissa liigatason sarjoissa pallo on usein määritelty merkin ja mallin tarkkuudella sponsorisopimusten vuoksi. Silloin kotijoukkue ei voi tuoda omaa FIBA-hyväksyttyä palloaan, jos se on väärää merkkiä. Alemmissa aikuisten sarjoissa riittää tyypillisesti sääntöjen mukainen nahka- tai komposiittipallo.
NBA:ssa tilanne on aivan toinen. Spalding oli liigan virallinen pallo 1983-2021, ja kaudesta 2021-22 lähtien NBA on pelannut Wilsonilla. Wilson on myös NCAA:n pitkäaikainen pallo. Moni suomalainen ostaa vielä ”NBA-pallon” Spaldingin perusteella, mutta Lauri Markkanen ja muut nykyiset NBA-pelaajat heittävät Wilsonia.
Katukoripallossa ja 3×3-pelissä käytetään omaa palloaan. Se on koon 6 ympärysmittainen mutta koon 7 painoinen. Kevyempi ote ja raskas pallo tuntuvat aluksi oudolta, joten 3×3-turnauksiin valmistautuvan joukkueen kannattaa harjoitella samalla pallolla.
Koko ja paino sarjan ja iän mukaan
Kokoluokat menevät pääpiirteissään näin:
Koko 7 – miesten ja poikien vanhemmat ikäluokat, ympärys noin 75 cm.
Koko 6 – naisten sarjat ja tyttöjen vanhemmat ikäluokat, ympärys noin 72 cm.
Koko 5 – alle 12-vuotiaat ja minikoripallo, ympärys noin 69 cm.
3×3-pallo – koon 6 ympärys, koon 7 paino.
Rajatapaukset aiheuttavat eniten epäselvyyttä. Poikien ikäluokissa siirtymä koosta 6 kokoon 7 tehdään yleensä noin 14-vuotiaana, mutta tarkka ikäraja kannattaa aina tarkistaa kauden sarjamääräyksistä. Ne voivat muuttua kausien välillä. Junioreiden pallon koosta ja käden koon merkityksestä on oma artikkelinsa: junioripelaajan pallo iän ja käden mukaan.
Liian iso pallo ei ole lapselle pelkkä mukavuuskysymys. Kymmenvuotias, joka heittää 600 gramman koon 7 palloa, oppii heittämään kahdella kädellä rinnalta ja jännittää olkapäänsä. Väärää heittotekniikkaa on myöhemmin työlästä korjata.
Myytti: kallein pallo on aina kilpailukelpoinen
Hinta ei kerro hyväksynnästä mitään. Nahkainen Spalding tai Wilson NBA -replikapallo voi maksaa 80-150 €, eikä se silti ole FIBA-hyväksytty eikä kelpaa Koripalloliiton ottelussa, jos sarja vaatii tiettyä mallia. Toisaalta 50-70 € maksava komposiittinen Molten BG4500 voi olla täysin hyväksytty.
Aito nahka ei myöskään ole automaattisesti paras valinta. Uusi nahkapallo on liukas, ja sen sisäänajaminen vie viikkoja. Komposiittipinta pitää heti ja kestää kosteutta paremmin. Siksi kansainvälinen kilpailupallo on nykyään useimmiten komposiittia. Materiaalien eroista enemmän: koripallon pinta ja pito.
Yleisimmät virheet pallohankinnoissa
Ensimmäinen virhe on tilata seuralle 20 palloa ennen kuin sarjamääräykset on luettu. Esimerkiksi Tampereen tai Oulun alueen junioriseura saattaa ostaa edullisen erän harrastepalloja ja huomata sitten, että aluesarjan otteluissa vaaditaan hyväksyttyä mallia. Harjoituspalloiksi ne kelpaavat, mutta ottelupallot joudutaan ostamaan erikseen.
Toinen virhe on sekoittaa sisä- ja ulkopallo. Kumipintainen ulkopallo maksaa 20-40 € ja kestää asvalttia, mutta salissa se tuntuu kovalta eikä kelpaa virallisiin otteluihin. Komposiittinen sisäpallo taas kuluu Helsingin asvalttikentillä yhdessä kesässä.
Kolmas virhe on unohtaa täyttöpaine. Hyväksyttykin pallo voi hylätä ottelussa, jos se on ylipaineinen ja pomppaa liian korkealle. Paineen mittaamisesta ja pompun tarkistamisesta lisää: pallon täyttöpaineen mittaaminen. Valmistajan suositus on painettu pallon kylkeen, tyypillisesti noin 0,5-0,6 bar.
Näin seura varmistaa oikeat kilpailupallot
Ammattilainen aloittaa sarjamääräyksistä, ei kaupan hyllystä. Koripalloliiton sarjamääräykset julkaistaan ennen kauden alkua, eli syys-lokakuussa, kun Korisliigan lokakuusta toukokuuhun kestävä kausi käynnistyy. Niistä tarkistetaan pallon koko kullekin ikäluokalle ja se, vaaditaanko tiettyä merkkiä.
Seuraavaksi tarkistetaan pallosta painatukset: FIBA Approved -merkintä, kokonumero ja mallitunnus. Jos kauppa ei pysty kertomaan mallin hyväksyntästatusta, se kannattaa tarkistaa valmistajan sivuilta ennen tilausta. Isoissa urheiluketjuissa, kuten Intersportissa ja XXL:ssä, hyllyssä on usein sekaisin harraste- ja kilpailumalleja, kun taas koripallon erikoisliikkeessä myyjä tuntee yleensä sarjojen vaatimukset.
Lopuksi kannattaa sopia määrästä. Kotiotteluihin riittää tavallisesti kaksi tai kolme hyväksyttyä ottelupalloa, ja harjoituksiin voi ostaa edullisempia palloja samalta valmistajalta, jotta tuntuma pysyy samana.
Kannattaa myös muistaa, että koripallokauppa on erikoistunut koripallon palloihin, kenkiin, vaatetukseen, suojavarusteisiin ja koreihin. Yleiset urheilutarvikkeet löytyvät urheilukauppavertailuista, ja salibandyn, jalkapallon tai sulkapallon tarvikkeille on omat vertailunsa.
UKK
Kelpaako FIBA-hyväksytty pallo kaikkiin Suomen sarjoihin?
Ei välttämättä. Ylimmissä sarjoissa voidaan vaatia tiettyä merkkiä ja mallia. Alemmissa aikuisten ja junioreiden sarjoissa sääntöjen mukainen ja oikean kokoinen pallo riittää yleensä. Tarkista aina kauden sarjamääräykset.
Mikä on NBA:n virallinen pallo nyt?
Wilson on ollut NBA:n virallinen pallo kaudesta 2021-22 lähtien. Sitä ennen virallinen pallo oli Spalding vuodesta 1983. Kumpikaan ei automaattisesti kelpaa FIBA-sääntöjen mukaisiin otteluihin, ellei malli ole hyväksytty.
Mitä kilpailutason pallo maksaa?
FIBA-hyväksytty komposiittipallo maksaa yleensä 50-100 €. Nahkaiset huippumallit ja NBA-pallot maksavat 80-150 €. Junioreiden koon 5 kilpailupallo maksaa tyypillisesti 25-40 €.
Yhteenveto
Kilpailupallon valinta alkaa sarjamääräyksistä ja vasta sitten tuotteesta. Tarkista oikea koko ikäluokalle, katso pallosta FIBA Approved -merkintä ja mallitunnus ja selvitä, vaatiiko sarja tiettyä merkkiä. Hinta tai NBA-logo eivät kerro hyväksynnästä mitään. Kun ottelupallot ovat kunnossa ja harjoituspallot samalta valmistajalta, pelaajien tuntuma pallosta pysyy samana koko kauden.