Koripallon oikea pomppu ratkaisee paljon, oli kyse junioritreeneistä, pihapelistä tai Korisliigan ottelusta, ja **pallon täyttöpaine** on siinä se tekijä, jonka pelaaja pystyy itse helpoimmin tarkistamaan. Tämä artikkeli on pelaajille, valmentajille ja junioripelaajien vanhemmille, joiden pallo tuntuu väärältä: se pomppii liian korkealle, kuolee lattiaan tai lähtee kädestä huonosti. Tekstissä käydään läpi paineen mittaaminen, pompputesti ja yleisimmät virheet, joten pystyt jatkossa säätämään pallon muutamassa minuutissa.
Miksi täyttöpaine muuttaa koko pelin
Liian löysä pallo vaatii kuljettaessa enemmän voimaa ja vie rytmin. Heitossa se tuntuu raskaalta, ja rengaskontaktissa se pysähtyy helpommin. Liian kova pallo taas pomppaa hallitsemattomasti ja kimpoaa sormista, ja syötöt ovat vaikeampia ottaa kiinni.
Ero kuuluu jo 0,1-0,2 barin kohdalla. Kokenut pelaaja huomaa sen ensimmäisistä kuljetuksista, mutta aloittelija luulee usein vian olevan omassa tekniikassaan. Juniorijoukkueen treeneissä pallokori voi olla täynnä palloja, joiden paineet vaihtelevat, ja lapsi joutuu totuttelemaan uuteen pomppuun joka kerta, kun hän ottaa eri pallon.
Pallon täyttöpaine – suositukset ja merkinnät
Suositeltu paine on painettu jokaisen laadukkaan pallon kylkeen, yleensä venttiilin lähelle. Spaldingin, Moltenin ja Wilsonin palloissa se on tavallisesti noin 7-9 psi eli 0,48-0,62 bar. Tarkka lukema vaihtelee mallin mukaan, joten pallon oma merkintä on aina tärkein ohje.
FIBA määrittelee oikean paineen pompun avulla. Kun pallo pudotetaan noin 180 cm:n korkeudelta pallon alareunasta mitattuna, sen yläreunan pitää pompata 120-140 cm:n korkeudelle. Samaa testiä voi käyttää kotona ja salilla ilman painemittaria.
Sisäpallo ja ulkopallo käyttäytyvät hieman eri tavoin. Kumipintainen ulkopallo pomppaa asvaltilla eri tavalla kuin komposiittipallo parketilla, joten testaa aina sillä alustalla, jolla pelaat. Materiaalien eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa sisäpallo ja ulkopallo – materiaali ratkaisee keston.
Näin mittaat paineen askel askeleelta
Painemittari maksaa urheilukaupassa yleensä 8-20 €, ja mittarilla varustettu pumppu 15-30 €. Sama neula sopii jalkapalloon, lentopalloon ja koripalloon, joten erillistä koripallopumppua ei tarvita.
1. Kostuta neula. Tipaksi riittää vettä tai venttiiliöljyä. Kuiva neula repii venttiilin kumia, ja vuoto alkaa usein juuri siitä.
2. Työnnä neula suoraan. Pidä pallo tukevasti ja vie neula venttiiliin kohtisuoraan. Vinossa työnnetty neula voi puhkaista sisäkumin.
3. Lue lukema. Mittari näyttää paineen heti. Vertaa sitä pallon kyljessä olevaan suositukseen.
4. Säädä. Pumppaa lyhyin painalluksin ja mittaa välillä. Jos painetta on liikaa, päästä ilmaa painamalla mittarin vapautusnappia tai työntämällä pelkkä neula venttiiliin sekunniksi.
5. Tee pompputesti. Pudota pallo 180 cm:n korkeudelta ja katso tulosta sivulta. Jos yläreuna jää alle 120 cm:n, lisää painetta. Jos se nousee yli 140 cm:n, päästä ilmaa.
Ammattilainen tekee molemmat. Halpa mittari voi näyttää 0,05-0,1 bar väärin, mutta pompputesti paljastaa, miltä pallo oikeasti tuntuu pelissä.
Suomen ilmasto ja paine
Lämpötila muuttaa painetta enemmän kuin moni luulee. Jos pallo on pumpattu 20 asteen lämmössä 8 psi:hin, se on 0 asteen pakkasessa enää noin 6,5 psi:ssä. Pallo tuntuu lötköltä, vaikka siitä ei ole karannut ilmaa lainkaan.
Tämä näkyy etenkin Pohjois-Suomen ja Kainuun ulkokentillä syksyllä ja keväällä, mutta myös Helsingin ja Tampereen asvalttikentillä lokakuun iltoina. Talvella auton takakontissa yön yli ollut pallo on hallille tuotaessa selvästi alipaineinen. Anna pallon lämmetä 20-30 minuuttia ennen mittaamista. Jos säädät paineen kylmänä, pallo on lämmettyään liian kova.
Hyvä käytäntö on pumpata ulkopallo hieman lähemmäs suositushaarukan yläpäätä, jos pelaat viileällä säällä. Sisäpallo säädetään aina hallin lämpötilassa.
Yleisimmät virheet paineen kanssa
Ensimmäinen virhe on arvioida paine puristamalla. Kokenutkaan pelaaja ei tunnista peukalolla 0,1 barin eroa, ja kylmä pallo tuntuu kovemmalta kuin se on. Mittari tai pompputesti antaa luotettavan tuloksen.
Toinen virhe on pumpata huoltoasemalla tai kompressorilla ilman tarkkaa säätöä. Paine nousee sekunneissa yli 1 barin, ja sauma tai sisäkumi voi venyä pysyvästi. Kilpailupallo, joka maksaa 80-150 €, saattaa venyä pysyvästi soikeaksi yhdellä ylipumppauskerralla.
Kolmas virhe koskee junioreita. Vanhemmat pumppaavat usein lapsen koon 5 pallon yhtä kovaksi kuin aikuisten pallon, vaikka pienempi pallo noudattaa omaa merkintäänsä. Liian kova pallo tuntuu pienessä kädessä vielä hankalammalta. Oikeasta koosta kerrotaan lisää artikkelissa junioripelaajan pallo – koko iän ja käden mukaan.
Myytti: kovempi pallo on parempi
Katukoripallossa ja pihapeleissä kuulee usein, että kova pallo on nopeampi ja siksi parempi. Se pomppaakin nopeammin, mutta hallinta kärsii. Ylipaineinen pallo kimpoaa takalaudasta ja renkaasta arvaamattomasti, eikä heittäjä saa pehmeää kosketusta.
Ylipaine myös kuluttaa palloa. Nahkaisen ja komposiittipintaisen pallon paneelit alkavat irrota saumoista, ja sisäkumi venyy. Oikeassa paineessa pidetty harrastuspallo kestää säännöllisessä käytössä helposti 2-3 kautta.
Poikkeus on hyvin karkea asvaltti. Siellä hieman suositusta korkeampi paine voi tuntua paremmalta, koska alusta vaimentaa pomppua. Kannattaa silti pysyä pallon oman haarukan sisällä.
Kuinka usein paine kannattaa tarkistaa
Uusi pallo menettää painetta ensimmäisinä viikkoina, koska sisäkumi asettuu. Tarkista se ensimmäisen kuukauden aikana viikoittain. Sen jälkeen riittää, että tarkistat paineen kahden tai kolmen viikon välein aktiivisella kaudella.
Seurojen valmentajat voivat tehdä tästä rutiinin: kauden alussa lokakuussa kaikki pallokorin pallot mitataan, ja vuotavat venttiilit merkitään. Vuotava pallo, joka pitää pumpata ennen jokaista treeniä, kannattaa vaihtaa. Pinnan hoito vaikuttaa pitoon yhtä paljon kuin paine, ja siitä kerrotaan artikkelissa pallon puhdistus ja pinnan hoito.
UKK
Mikä on koripallon oikea täyttöpaine?
Useimmissa palloissa se on noin 7-9 psi eli 0,48-0,62 bar. Tarkka suositus on painettu pallon kylkeen venttiilin lähelle, ja sitä kannattaa noudattaa.
Miten paineen voi tarkistaa ilman mittaria?
Pudota pallo 180 cm:n korkeudelta kovalle lattialle. Jos pallon yläreuna nousee 120-140 cm:n korkeudelle, paine on kunnossa.
Miksi pallo tuntuu löysältä talvella, vaikka se on juuri pumpattu?
Kylmässä ilman paine laskee. 20 asteen lämpötilaero pudottaa painetta noin 1,5 psi. Anna pallon lämmetä huoneenlämmössä ennen kuin mittaat tai lisäät ilmaa.
Oikea pomppu syntyy rutiinista
Painemittari, kostutettu neula ja pompputesti 180 cm:n korkeudelta riittävät. Kun pallo säädetään pelilämpötilassa pallon kyljessä olevan suosituksen mukaan, kuljetus, heitto ja syötöt tuntuvat samalta treenistä toiseen. Pidä mittari koripallokassin sivutaskussa ja tarkista paine aina ennen kuin pallo pääsee kentälle kylmästä autosta.