Korin korkeus junioreille ratkaisee pitkälti sen, oppiiko lapsi heittämään oikealla tekniikalla vai tottuuko hän heittämään palloa rinnalta ylöspäin kaikin voimin. Tämä artikkeli on juniorpelaajien vanhemmille, valmentajille ja pihakoria hankkiville perheille. Siinä käydään läpi ikäryhmittäiset suositukset, oikean pallon koko ja tilanteet, joissa korkeutta kannattaa nostaa tai laskea.
Täysi 3,05 metrin korkeus on mitoitettu aikuiselle. Kahdeksanvuotiaalle se tarkoittaa samaa kuin jos aikuinen heittäisi noin 4,5 metrin korkeudessa olevaan koriin. Siksi ensimmäinen kotikori kannattaa valita säädettäväksi.
Miksi aikuisten korkeus pilaa juniorin heittotekniikan
Kun kori on liian korkealla, lapsi hakee voimaa koko kehosta väärällä tavalla. Pallo lähtee rinnan tai lantion kohdalta, kyynärpää karkaa sivulle ja heittokäsi työntää palloa kuin kuulantyöntäjä. Tällainen liike jää lihasmuistiin, ja sen korjaaminen 13-14-vuotiaana vie kuukausia.
Toinen ongelma on motivaatio. Jos kymmenestä heitosta menee sisään yksi, laji alkaa tuntua turhauttavalta. Kun kori on oikealla korkeudella, osumia tulee ja lapsi heittää vapaaehtoisesti satoja heittoja viikossa.
Juniorivalmentajat kiinnittävät ensin huomiota juuri tähän: heittääkö pelaaja yhdellä kädellä ja tukikäden avulla, vai joutuuko hän käyttämään kahta kättä pelkän matkan takia? Jälkimmäinen kertoo yleensä, että kori tai pallo on liian iso haaste.
Korin korkeus junioreille ikäryhmittäin
Suomessa nuorimpien junioreiden pelitoiminnassa käytetään yleisesti 2,60 metrin koreja. Kansainvälinen minikoripallo on vakiinnuttanut saman korkeuden noin 12-vuotiaisiin asti. Yhdysvalloissa NBA:n ja USA Basketballin nuorisosuositukset porrastavat korkeuden vielä tarkemmin: 7-8-vuotiaille 2,44 metriä (8 jalkaa), 9-11-vuotiaille 2,74 metriä (9 jalkaa) ja 12-vuotiaasta ylöspäin täysi 3,05 metriä. Tarkat ikärajat ja sarjakohtaiset määräykset kannattaa tarkistaa Suomen Koripalloliiton ja oman alueen sarjamääräyksistä, koska ne voivat muuttua kausittain.
Kotikäyttöön hyvä nyrkkisääntö on seuraava:
3-5 vuotta: 1,5-2,1 metriä, kevyt pallo koko 3 tai pehmeä minipallo
6-8 vuotta: 2,2-2,5 metriä, pallo koko 5
9-11 vuotta: 2,5-2,75 metriä, pallo koko 5
12-13 vuotta: 2,75-3,05 metriä, pallo koko 5 tai 6 kehityksen mukaan
14 vuotta ja vanhemmat: 3,05 metriä, tytöt koko 6 ja pojat koko 6 tai 7
Säädettävän korin hankinnasta ja säätömekanismeista on kerrottu tarkemmin artikkelissa pihakorin korkeuden säätö lapsesta aikuiseen.
Pallon koko kulkee korin korkeuden rinnalla
Matala kori ei auta, jos pallo on liian iso. Aikuisen pallo koko 7 on halkaisijaltaan 75 cm ja painaa 567-650 g, mikä on alle 12-vuotiaan kädelle aivan liikaa. Junioreille sopii koko 5, jonka halkaisija on 69 cm. Naisten ja vanhempien nuorten koko 6 on 72 cm.
Juniorpallo maksaa 15-40 €. Ulos kannattaa valita kumipintainen ulkopallo, koska asfaltti kuluttaa komposiittipintaisen sisäpallon nopeasti. Spaldingilla, Moltenilla ja Wilsonilla on kaikilla koon 5 malleja sekä sisä- että ulkokäyttöön.
Raja ei ole ehdoton. Pitkä ja vahva 11-vuotias, joka pelaa jo seurassa, voi siirtyä koon 6 palloon aiemmin. Pienikätinen 13-vuotias taas voi heittää koon 5 pallolla vielä vuoden pidempään. Lisää vinkkejä löytyy artikkelista junioripelaajan pallo iän ja käden mukaan.
Myytti: täysi korkeus heti, niin lapsi tottuu siihen
Moni vanhempi ajattelee, että lapsen kannattaa harjoitella heti oikealla korkeudella, jottei siirtymä myöhemmin olisi vaikea. Ajatus kuulostaa järkevältä, mutta käytännössä tilanne menee juuri päinvastoin.
Lapsi, joka on oppinut puhtaan heittoliikkeen 2,60 metrin korilla, siirtää saman tekniikan täyteen korkeuteen voimien kasvaessa. Lapsi, joka on heittänyt vuosia liian korkealle, joutuu opettelemaan liikkeen uudelleen alusta. Myös Susijengin tähtipelaajat Petteri Koposesta Lauri Markkaseen aloittivat minikoriksesta eivätkä täysikokoisista koreista.
Korkeutta nostetaan 10-15 cm kerrallaan, kun lapsi osuu tasaisesti ja heittoliike pysyy samana. Liian aikainen nosto näkyy heti siinä, että pallo alkaa lähteä taas rinnalta.
Yleisimmät virheet pihakorin korkeuden kanssa
Kiinteä kori 3,05 metriin. Kiinteä seinäkori tai valettu tolppa ilman säätöä on halvempi, mutta 5-vuotiaalle se on hyödytön vielä 6-7 vuotta. Säädettävä pihakori maksaa 200-800 €, ja sitä voi käyttää koko lapsuuden ajan ja vielä aikuisenakin.
Säätö unohtuu. Kori säädetään kerran keväällä, ja seuraavan kerran asiaan palataan kahden vuoden päästä. Korkeus kannattaa tarkistaa vähintään kerran kaudessa, esimerkiksi kun seurojen kausi alkaa lokakuussa ja uudelleen pihakauden alkaessa toukokuussa.
Turvallisuus jää korkeuden jalkoihin. Kun koria lasketaan, lapset alkavat roikkua renkaassa ja dunkata. Huonosti kiinnitetty siirrettävä jalusta voi kaatua, ja seinäkori voi revetä irti kannakkeistaan. Jalustan painona on oltava vähintään valmistajan ilmoittama määrä hiekkaa tai vettä, ja Suomen talvessa vesitäyttö vaihdetaan hiekkaan tai pakkasnesteeseen, jottei jalusta halkea. Kiinnitysvaihtoehtoja käsitellään artikkelissa pihakorin asennus maahan valettuna tai siirrettävällä jalustalla.
Kun perheessä on eri-ikäisiä pelaajia
Tyypillinen tilanne on, että pihalla pelaa 7-vuotias, 12-vuotias ja isä. Yksi korkeus ei palvele kaikkia. Kammella tai kaasujousella säädettävä kori on tällöin selvästi kätevämpi kuin varrella työnnettävä teleskooppimalli, koska korkeutta voi vaihtaa 10 sekunnissa kesken pelin.
Toinen ratkaisu on erillinen pieni kori nuorimmalle. Seinään kiinnitettävä minikori tai kevyt jalustakori 100-200 eurolla riittää alle kouluikäiselle 2-3 vuodeksi. Isompi kori pysyy silloin vanhempien lasten korkeudella.
Ammattilaiset suosittelevat merkitsemään tolppaan tussilla jokaisen lapsen korkeuden. Säätö käy nopeasti, eikä riitaa synny siitä, kuka ”sai” korin viimeksi.
Koulut, seurat ja streetball-kentät
Suomalaisissa koululiikuntasaleissa on usein kiinteät 3,05 metrin korit sekä sivukoreja, joita voi laskea alemmas. Seurat kuten Kataja, Kobrat ja Bisons järjestävät junioritoimintaansa saleissa, joissa on mahdollista käyttää 2,60 metrin minikoreja. Salin nostettavat telineet ovat koulun ja seuran investointi, jonka hinta liikkuu 2 000-8 000 eurossa.
Helsingin, Tampereen ja Oulun asfalttikentät on lähes poikkeuksetta mitoitettu aikuisille. Junioreille ne sopivat paremmin pelaamiseen kuin heittotekniikan harjoitteluun. Kotipiha ja salin matalat korit ovat paikat, joissa tekniikka syntyy.
Koripallokauppa on erikoistunut nimenomaan koripallon välineisiin: koreihin, palloihin, kenkiin ja suojavarusteisiin. Yleiset urheiluvälineet sekä salibandyn ja jalkapallon tarvikkeet löytyvät omista vertailuistaan.
UKK
Missä iässä juniori voi siirtyä 3,05 metrin koriin?
Useimmat siirtyvät täyteen korkeuteen 12-13-vuotiaina. Ratkaisevaa on se, pysyykö heittoliike puhtaana yhden käden heittona. Jos pallo alkaa lähteä rinnalta, korkeus on vielä liian suuri.
Mikä on minikoriksen korin korkeus?
Minikoriksessa käytetään yleisesti 2,60 metrin koria ja kokoa 5 olevaa palloa. Sarjakohtaiset säännöt kannattaa tarkistaa oman alueen sarjamääräyksistä.
Kannattaako 4-vuotiaalle ostaa säädettävä pihakori?
Kannattaa, jos säätöalue alkaa noin 2,1-2,3 metristä ja kori on tarkoitus pitää vuosia. Aivan pienimmille sopii lisäksi erillinen 1,5-1,8 metrin minikori, koska useimpien pihakorien säätö ei laskeudu tarpeeksi alas.
Yhteenveto: korkeus seuraa tekniikkaa, ei ikää
Ikäryhmien suositukset ovat lähtökohta, eivät sääntö. Alle 8-vuotiaalle sopii noin 2,2-2,5 metriä, 9-11-vuotiaalle 2,5-2,75 metriä ja 12-vuotiaasta eteenpäin vähitellen täysi 3,05 metriä. Pallon koko 5 kulkee mukana koko junioriajan.
Paras mittari on lapsen oma heittoliike. Kun se pysyy puhtaana ja osumia tulee, korkeutta voi nostaa 10-15 cm. Jos liike hajoaa, kori lasketaan takaisin.