Seuran hallituksessa tulostaulu ja pelikello nousevat esiin yleensä vasta, kun vanha laite hajoaa kesken kotiottelun tai sarjataso nousee ja tuomarit huomauttavat puuttuvasta heittokellosta. Tämä artikkeli on tarkoitettu seuran varustevastaaville, valmentajille ja hallin ylläpitäjille, jotka miettivät tulostaulun ja pelikellon hankintaa. Siinä käydään läpi, mitä koripallo vaatii laitteelta, paljonko hankinta maksaa ja missä seurat useimmiten tekevät virheen.
Mitä koripallon pelikello vaatii yleislaitteelta enemmän
Koripallo on ajanoton kannalta vaativampi kuin useimmat sisäpalloilulajit. Pelkkä pelikello ja maalimäärä eivät riitä. FIBA:n sääntöjen mukaan peliä varten tarvitaan pelikello, 24 sekunnin heittokello, joka nollataan 14 sekuntiin esimerkiksi hyökkäyslevypallon jälkeen, sekä joukkuevirheiden näyttö ja kuuluva summeri.
Heittokellon näytöt sijoitetaan kummankin korin taakse ja yläpuolelle, jotta pelaajat näkevät ajan katsoessaan koria. Tämän takia pelkkä seinään kiinnitetty päätaulu ei kata koripallon tarpeita. Hyvässä järjestelmässä heittokello pysähtyy automaattisesti, kun pelikello pysähtyy. Jos kellot on ohjattava erikseen, pöytäkirjurin työ vaikeutuu ja virheiden määrä kasvaa.
Moni kunnallinen liikuntahalli on varustettu monitoimitaululla, joka on hankittu ensisijaisesti salibandyä tai lentopalloa varten. Näissä lajeissa ei tarvita heittokelloa eikä joukkuevirheiden laskuria, joten taulu saattaa näyttää koripallon kannalta olennaiset tiedot puutteellisesti.
Myytti: kaikki urheilutaulut käyvät koripalloon
Yleinen ajatus on, että tulostaulu on tulostaulu ja kaikki laitteet ajavat saman asian. Ajatus ei pidä paikkaansa. Monitoimitaulu, jossa on koripallotila, voi näyttää ajan ja pisteet moitteettomasti, mutta jos siitä puuttuu heittokellon synkronointi tai sekuntien kymmenykset viimeisellä minuutilla, se ei sovellu kaikkiin sarjoihin.
Laitetta ei myöskään kannata valita hinnan perusteella. Kallein järjestelmä on usein suunniteltu areenakäyttöön videonäyttöineen, ja tällaisesta laitteesta ei ole hyötyä koulun salissa, jossa pelataan junioriturnauksia ja harrastesarjaa. Laitteen tulee täyttää oman sarjatason vaatimukset. Sitä suurempi ominaisuusmäärä ei tuo lisäarvoa.
Tulostaulun ja pelikellon hinnat seuran budjetissa
Hintahaarukka on laaja, ja lopullinen summa riippuu paljolti asennuksesta. Suuntaa-antavasti:
Siirrettävä pöytämalli, jossa on pelikello ja pisteet, maksaa noin 300-1 000 €. Se sopii harjoitusotteluihin ja junioreiden kotiturnauksiin.
Kiinteä seinätaulu, jossa on koripallotila, maksaa noin 2 000-6 000 € ilman asennusta.
Heittokellopari korien taakse maksaa noin 1 500-5 000 €. Hintaan vaikuttavat näytön koko ja se, ovatko numerot kolmesivuiset.
Asennus ja kaapelointi maksavat noin 1 000-4 000 €. Hinta riippuu hallin korkeudesta, nostimen tarpeesta ja sähkösuunnittelusta.
Korkeamman sarjatason halleissa kokonaisuus kustantaa helposti 8 000-20 000 €. Summa on samaa suuruusluokkaa kuin seuran sisäkorien hankinta, sillä ammattitason sisäkori maksaa 2 000-8 000 € kappaleelta. Hankintoja kannattaa suunnitella yhdessä, koska heittokellot kiinnitetään usein korirakenteeseen. Rakennevaihtoehtoja käsitellään tarkemmin artikkelissa salin koripalloteline – kiinteä ja nostettava malli.
Hankinta askel askeleelta
Kokenut varustevastaava aloittaa sarjamääräyksistä eikä laiteluettelosta. Suomen Koripalloliiton sarjamääräykset ja Korisliigan olosuhdevaatimukset kertovat, millä tasolla heittokello on pakollinen ja millaisia näyttöjä edellytetään. Vaatimukset tarkistetaan kauden alussa, sillä ne voivat muuttua.
Seuraavaksi selvitetään hallin omistus. Suurin osa suomalaisista liikuntahalleista on kaupungin omistuksessa, esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Kiinteä taulu on siksi käytännössä kaupungin liikuntapalveluiden päätös, ja seura voi osallistua kustannuksiin tai tehdä aloitteen. Monessa kaupungissa yhteishankinta on ollut nopein reitti, kun salibandy- ja lentopalloseurat ovat kaivanneet uutta taulua samaan aikaan.
Kolmantena vaiheena tulee teknisten ominaisuuksien vertailu: langaton vai kaapeloitu ohjaus, heittokellon synkronointi, joukkuevirheet ja pelaajakohtaiset virheet sekä sekuntien kymmenykset. Lisäksi tarkistetaan, löytyykö varaosia ja huoltoa Suomesta. Kun laite hajoaa tammikuussa kesken koripallokauden, joka kestää lokakuusta toukokuuhun, kolmen viikon toimitusaika ulkomailta tarkoittaa käsikäyttöistä kelloa monessa kotiottelussa.
Viimeisenä pyydetään kilpailutetut tarjoukset, joissa asennus on eritelty. Määräalennusten ja toimitusehtojen neuvottelua käsitellään artikkelissa seuran varustetilaus – määräalennukset ja toimitus.
Yleisimmät virheet tulostaulua hankittaessa
Ensimmäinen virhe on hankkia taulu ilman heittokelloa ja olettaa, että se lisätään myöhemmin. Kaikki taulut eivät tue jälkikäteen liitettäviä heittokelloja, tai liitäntä vaatii saman valmistajan laitteet. Lopputulos voi olla kokonaan uusi ohjainyksikkö.
Toinen virhe on unohtaa näkyvyys. Katon rajaan asennetun taulun numeroita on vaikea lukea sivukatsomosta, jos numerokorkeus on alle 20 senttiä ja halli on yli 30 metriä pitkä. Vaatimukset tarkistetaan valmistajalta, mutta käytännön testi kannattaa tehdä jo ennen tilausta: halliin piirretään paperinen numero oikeaan kokoon ja sitä katsotaan kauimmaisesta katsomopaikasta.
Kolmas virhe koskee summeria. Täydessä hallissa liian hiljainen summeri jää yleisön äänten alle, ja tuomarit eivät kuule vaihtopyyntöä. Kuuluvuus testataan, kun halli on täynnä tai vähintään kun äänentoisto on päällä.
Junioriseuran näkökulma ja rajatapaukset
Seuralle, joka järjestää pääasiassa junioriturnauksia ja pelaa kotiottelunsa koulujen saleissa, kiinteä taulu ei aina ole järkevin ratkaisu. Kun salivuoroja on kolmessa eri koulussa, siirrettävä pöytäkello ja kaksi siirrettävää heittokelloa jalustoineen toimivat paremmin kuin yksi kiinteä järjestelmä. Laitteet kulkevat varastokassissa autossa ja ovat käytössä jokaisessa salissa.
Lasten alle 12-vuotiaiden sarjoissa pelataan usein kevennetyin säännöin, eikä heittokelloa välttämättä käytetä lainkaan. Samassa sarjassa pelataan pallon koolla 5 (halkaisija 69 cm) ja matalammilla koreilla. Näissä sarjoissa raha kannattaa suunnata ensin palloihin ja nilkkasuojiin, ja kalliiden kellojen hankintaa voi harkita myöhemmin.
Susijengin EM-pronssi vuonna 2011 ja Lauri Markkasen All-Star-kausi vuonna 2023 ovat kasvattaneet harrastajamääriä niin, että monessa kaupungissa sali on käytössä aamusta iltaan. Siksi myös kestävyys on tärkeää. Ohjainyksikön kotelo, joka kestää pudotuksen pöydältä, on arvokkaampi ominaisuus kuin uusin näyttötekniikka.
UKK
Tarvitseeko seura heittokellon kaikissa sarjoissa?
Ei tarvitse. Vaatimus riippuu sarjatasosta, ja aikuisten ylemmissä sarjoissa heittokello on käytännössä aina pakollinen. Junioreiden alemmissa sarjoissa saatetaan pelata ilman sitä. Ajantasaiset vaatimukset löytyvät Suomen Koripalloliiton sarjamääräyksistä.
Paljonko koripallon tulostaulu ja pelikello maksavat?
Siirrettävä pöytämalli maksaa noin 300-1 000 €. Kiinteä taulu heittokelloineen ja asennuksineen maksaa yleensä 5 000-15 000 €, ja korkeamman sarjatason halleissa summa voi olla vielä suurempi.
Voiko salibandyn tulostaulua käyttää koripallossa?
Pelikello ja pisteet näkyvät, mutta salibandytaulusta puuttuvat usein heittokello ja joukkuevirheiden näyttö. Harjoituspeleihin taulu riittää, sarjaotteluihin ei välttämättä.
Yhteenveto: aloita sarjamääräyksistä
Hyvä hankinta lähtee sarjamääräyksistä ja hallin omistussuhteista. Laitekuvasto avataan vasta näiden jälkeen. Kun tiedetään, millä tasolla pelataan ja kuka päättää kiinteistä asennuksista, valinta rajautuu nopeasti muutamaan järkevään vaihtoehtoon. Tarjouksia pyydettäessä kannattaa kysyä huoltoa ja varaosia yhtä tarkasti kuin hintaa, koska pelikellon on toimittava jokaisessa kotiottelussa koko kauden ajan.